{"version":"1.0","provider_name":"Mini Forest","provider_url":"https:\/\/www.miniforest.fi\/sivut","title":"Hyv\u00e4t kollegat! - Mini Forest","type":"rich","width":600,"height":338,"html":"<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"Vcu8LQ5zRz\"><a href=\"https:\/\/www.miniforest.fi\/sivut\/hyvat-kollegat\/\">Hyv\u00e4t kollegat!<\/a><\/blockquote><iframe sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" src=\"https:\/\/www.miniforest.fi\/sivut\/hyvat-kollegat\/embed\/#?secret=Vcu8LQ5zRz\" width=\"600\" height=\"338\" title=\"&#8221;Hyv\u00e4t kollegat!&#8221; &#8212; Mini Forest\" data-secret=\"Vcu8LQ5zRz\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\" class=\"wp-embedded-content\"><\/iframe><script type=\"text\/javascript\">\n\/* <![CDATA[ *\/\n\/*! This file is auto-generated *\/\n!function(d,l){\"use strict\";l.querySelector&&d.addEventListener&&\"undefined\"!=typeof URL&&(d.wp=d.wp||{},d.wp.receiveEmbedMessage||(d.wp.receiveEmbedMessage=function(e){var t=e.data;if((t||t.secret||t.message||t.value)&&!\/[^a-zA-Z0-9]\/.test(t.secret)){for(var s,r,n,a=l.querySelectorAll('iframe[data-secret=\"'+t.secret+'\"]'),o=l.querySelectorAll('blockquote[data-secret=\"'+t.secret+'\"]'),c=new RegExp(\"^https?:$\",\"i\"),i=0;i<o.length;i++)o[i].style.display=\"none\";for(i=0;i<a.length;i++)s=a[i],e.source===s.contentWindow&&(s.removeAttribute(\"style\"),\"height\"===t.message?(1e3<(r=parseInt(t.value,10))?r=1e3:~~r<200&&(r=200),s.height=r):\"link\"===t.message&&(r=new URL(s.getAttribute(\"src\")),n=new URL(t.value),c.test(n.protocol))&&n.host===r.host&&l.activeElement===s&&(d.top.location.href=t.value))}},d.addEventListener(\"message\",d.wp.receiveEmbedMessage,!1),l.addEventListener(\"DOMContentLoaded\",function(){for(var e,t,s=l.querySelectorAll(\"iframe.wp-embedded-content\"),r=0;r<s.length;r++)(t=(e=s[r]).getAttribute(\"data-secret\"))||(t=Math.random().toString(36).substring(2,12),e.src+=\"#?secret=\"+t,e.setAttribute(\"data-secret\",t)),e.contentWindow.postMessage({message:\"ready\",secret:t},\"*\")},!1)))}(window,document);\n\/* ]]> *\/\n<\/script>\n","description":"Meit\u00e4 ei voida en\u00e4\u00e4 lain voimalla pakottaa, mutta suosituksin yh\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n yllytt\u00e4\u00e4, avohakkuita ja maanmuokkauksia tekem\u00e4\u00e4n. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 perehty\u00e4 metsiemme ekologiaan, ett\u00e4 tied\u00e4mme miksi niit\u00e4 tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. \u201dKokonainen maailmankaikkeus piilee metsiemme maaper\u00e4ss\u00e4\u201d, sanoo er\u00e4s mets\u00e4maatieteen tutkija. Tutkittua tietoa emme helposti saa, mutta voimme lukea esimerkiksi kirjan&nbsp;Mets\u00e4n salainen el\u00e4m\u00e4.&nbsp;Sen j\u00e4lkeen aika paljon tied\u00e4mme, mit\u00e4 jalkojemme alla tapahtuu ja osaamme suhtautua siihen oikealla tavalla. Raskailla koneilla talloen ja maata rikki repien olemme turmelleet metsiemme t\u00e4rkeint\u00e4 omaisuutta. Sit\u00e4, joka metsiemme kasvun pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4. Puillamme ei ole hampaita, joilla ne voisivat ravintoaan pilkkoa, mutta maaper\u00e4ss\u00e4 on valtava eloyhteis\u00f6, joka puuhaa puidemme puolesta. Sienet, bakteerit, lev\u00e4t ym. jatkavat prosessia. Ravinteet liukenevat veteen. Sit\u00e4 liuosta puumme juuriensa kautta imev\u00e4t, ohuen ohuilla \u201dmehupilleill\u00e4\u201d. Siihen t\u00e4m\u00e4 maaper\u00e4mme eritt\u00e4in monimutkainen systeemi tarvitaan. Eik\u00e4 ole viisasta sit\u00e4 ehdoin tahdoin turmella. Voimme mietti\u00e4, olemmeko jo vaikuttaneet metsiemme kasvuun, mutta vastausta emme saa, kun t\u00e4m\u00e4 yksi ja ainut k\u00e4yt\u00e4nk\u00f6 on jatkunut i\u00e4isyyksien ajan. M\u00e4t\u00e4stykset historiaan M\u00e4t\u00e4stys on kallis ja ep\u00e4viisas teko, eik\u00e4 se edes turvaa taimien kasvuun l\u00e4ht\u00f6\u00e4. P\u00e4invastoin. Toukokuulla viimeist\u00e4\u00e4n moni kokee el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tyksen. Ne, jotka meille suosituksiaan sanelevat, syytt\u00e4v\u00e4t kuivuutta. Ei pid\u00e4 luonnon systeemi\u00e4 s\u00e4rke\u00e4, eik\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kunttakerrosta yl\u00f6salaisin. Luonnon systeemiin kuuluu muun muassa kapillaari-ilmi\u00f6, se nosti viime kes\u00e4n\u00e4kin maanpovesta riitt\u00e4v\u00e4sti kosteutta, kun kuivunutta kunttakerrosta ei taimipaakun alla ollut. Komeat luonnontaimet m\u00e4tt\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4 sen todistivat, eritoten turvemailla, viel\u00e4p\u00e4 kangasmaillakin. Ongelmaan on ollut ratkaisu jo vuodesta 2016 alkaen. Suurin ongelma on tullut siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4, jotka suosituksiaan sanelevat v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s taimia. J\u00e4rjestelm\u00e4 on hyvin ep\u00e4eettinen, eik\u00e4 palvele meid\u00e4n&nbsp;etuamme&nbsp;Ratkaisu on ollut Mini Forest maapora. Mutta sit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t suosittele. Eiv\u00e4t ole suostuneet edes kokeilemaan.&nbsp;Pora rikkoo maanpintaa minimaallisen v\u00e4h\u00e4n, kun taimi tarraimella ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n hieman ahtaaseen reik\u00e4\u00e4n, se on heti \u201dihokosketuksessa\u201d kaikkeen hyv\u00e4\u00e4n. Sienirihmastot, bakteerit, lev\u00e4t, koko eloyhteis\u00f6 ymp\u00e4r\u00f6i sit\u00e4 joka puolelta. Voiko parempaa kasvupaikkaa 3-4 sekunnissa valmistaa? Kolmen kasvukauden kokemus on osoittanut, ett\u00e4 t\u00e4ydennysistutukset voi kutakuinkin unohtaa. Paras n\u00e4ytt\u00f6 tuli viime kes\u00e4n\u00e4. Poramenetelm\u00e4st\u00e4 saamme parhaan hy\u00f6dyn jatkuvassa kasvatuksessa. Hakkuut tapahtuvat ajourilta, maata tallaantuu v\u00e4hemm\u00e4n kuin aukkohakkuussa. Mets\u00e4n monimuotoisuus s\u00e4ilyy. Eik\u00e4 kivikotkaan ole esteen\u00e4, hieman hidasteena kyll\u00e4kin. Avohakkuut historiaan Jatkuvassa kasvatuksessa meid\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 tarvitse odottaa, ett\u00e4 kaadettujen puiden tilalle luontaisesti syntyisi uusi taimisto. Voimme istuttaa jalostetuista siemenist\u00e4 kasvatetut taimet pora-menetelm\u00e4ll\u00e4 heti. Niiden kasvunopeus on 15-20 % parempi, kuin luontaisesti syntyneiden taimien. Perustaimistoksi riitt\u00e4\u00e4 400-500 kpl \/ ha. Tulevaisuuden ehk\u00e4 parhaiten turvaamme, kun istutamme monen puulajin sekamets\u00e4n. M\u00e4nty on valopuu ja juuret menev\u00e4t suoraan maahan. Sit\u00e4 kannattaa suosia ajourien reunuspuina. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole suuri, ne voi helposti k\u00e4sitell\u00e4 hirvien torjunta-aineella. Aikaa olemme s\u00e4\u00e4st\u00e4neet noin 10 vuotta , kun istutimme 1-2 vuotiaista perustaimiston heti. Taimikustannus oli noin 150 \u20ac ja istutus enimmill\u00e4\u00e4n saman verran. Realistinen oletus on, ett\u00e4 noin 15 vuoden v\u00e4lein voimme operaation uudistaa. Karummilla mailla hakkuu v\u00e4h\u00e4n viiv\u00e4styy. Hakkuun aikana voimme aina varmistaa lahopuiden riitt\u00e4vyyden ja palanutta puutakin saamme syntym\u00e4\u00e4n, kun koneen kuljettajalla nostatamme lumppip\u00f6llej\u00e4 oksakasojen p\u00e4\u00e4lle ja tuikkaamme kasat tuleen. Tietenkin silloin kun tulen levi\u00e4misen vaaraa ei ole. Ruohottumista tapahtuu hyvin v\u00e4h\u00e4n, eik\u00e4 vesakon raivaustakaan paljoa ole. Niin kauan, kun tukin ja kuitupuun hinta ero on 1:3, voimme kohtuullista kannattavuutta odottaa. Jos sellainen ihme tapahtuisi, ett\u00e4 suhde joskus muuksi muuttuisi, mets\u00e4mme ovat kuitenkin sen ik\u00e4isi\u00e4 metsi\u00e4, ett\u00e4 niiss\u00e4 kuutioita kertyy kaikkein parhaiten, pienin kustannuksin ja v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 vaivalla. Mets\u00e4koneiden ajourat Pahimmillaan ne ovat kuin mets\u00e4ojia. Erityisen pahoja ne ovat rinnemailla ja voivat vanhetessaan kuljettaa maa-aineksia ja ravinteita jopa enemm\u00e4n kuin uutena. Niin kuin oikeat ojatkin ja joita 60-luvun j\u00e4ljilt\u00e4 l\u00f6ytyy l\u00e4hes jokaisesta notkosta. Meid\u00e4n tulee vaatia, ett\u00e4 uriin tehd\u00e4\u00e4n katkoja. Ajokoneella se onnistuu, eik\u00e4 kest\u00e4 kauaa, kun kouralla nostaa oksia uriin, sekaan v\u00e4h\u00e4n maata ja ajaa koneella edestakaisin yli. Kaivinkoneiden ty\u00f6maat tulee keskitt\u00e4\u00e4 vanhojen virheiden korjaamiseen. Ei pid\u00e4 en\u00e4\u00e4 sallia, ett\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4mme pidet\u00e4\u00e4n metsist\u00e4 tulevien kuravesien laskeutumisaltaina, niin kuin t\u00e4h\u00e4n asti on ollut. Sellua voi keitt\u00e4\u00e4 paksustakin&nbsp;puusta. Riukumetsi\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 sit\u00e4 varten tarvitse perustaa.Eik\u00e4 niin tolkuttoman ty\u00f6l\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla mets\u00e4\u00e4 uudistaa.Aikanaan se oli pakko, nyt niit\u00e4 hakataan. Vaikka kaiken olisimme tehneet itse. Istutukset, ruohoukset, varhaisperkaukset, harvennukset, vesaamiset ja viel\u00e4 esiraivauksenkin. Ei se paljoa auta, kun 20 tonnin kaatokone tulee tekem\u00e4\u00e4n 6 metri\u00e4 leveit\u00e4 ajouria ja puolentonnin murikalla kurottelee saappaamme varren vahvuisia puita. Saa saaliksi 70 litran kapuloita ja viidentoista kurotuksen j\u00e4lkeen kokoon yhden kiintomotin. &#8212;&#8211; Kannatta laskea,&#8212; tuliko \u201dtuohta\u201d, vai menik\u00f6 miinukselle.&nbsp; Uusi punainen kirja julkistettiin 8.3.2019. L\u00e4hes kolmasosa l\u00f6ytyi mets\u00e4luonnosta. Suurimpana haittana pidettiin lahopuun v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Media huolestui nis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 ja linnuista. Kokonaan vaille huomiota j\u00e4i maanrajassa ja -sis\u00e4ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 lajien kirjo. Kun siihen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ne joiden muna-, toukka-, ja kotelovaihe on my\u00f6s maan sis\u00e4ss\u00e4, luku tuplaantuu. Kaikki ovat sopeutuneet selviytym\u00e4\u00e4n talven kylmyydest\u00e4. Mutta sille ne eiv\u00e4t mahda mit\u00e4\u00e4n, kun 20 tonnin mets\u00e4kone metrin levyisill\u00e4 teloilla jyr\u00e4\u00e4 yli. N\u00e4in tapahtuu varsin kattavasti avohakkuu alueilla.&nbsp; Vanha mets\u00e4laki 1967 (pakkolaki) j\u00e4i historiaan 2014. Jokaisesta punaisesta kirjasta olemme n\u00e4hneet mihin se on johtanut. Suosittelijat haluavat jatkaa samalla linjalla, eli taistella luonnon mekanismeja vastaan. Sit\u00e4 taistelua ne eiv\u00e4t tule milloinkaan voittamaan. Hyv\u00e4t kollegat, meit\u00e4 on 600 000. Meill\u00e4 on voimaa ja valtaa. Me teemme toisin. Me tuotamme virkist\u00e4v\u00e4n ja terveellisen ymp\u00e4rist\u00f6n niillekin, jolla mets\u00e4\u00e4 ei ole. Emmek\u00e4 suosi piilokartellien pit\u00e4ji\u00e4. Kun viel\u00e4 keksimme keinot, ett\u00e4 ajouriakin tarvitsemme v\u00e4hemm\u00e4n, olemme kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tiell\u00e4. Itse asiassa tekniikka on jo melkein olemassa , sit\u00e4 on vaan sovellettava uudella tavalla. Seppo Rantakallio Mini Forest 23.3.2019"}